Päivitetty 17.6.2003.
Copyright © 1999-2003 Juhani Sirkiä.
akeni, tyhjänä n. 10-kiloinen ja täytenä n. 30-kiloinen sekitorien ja vähintään juryo-kakun arvoisten gyojien koristeellinen punamustavihreä kaksiosainen kulmaraudoilla vahvistettu, käsintehdyllä washilla vuorattu ja urushilla sivelty vahva bambulaatikko (mitat 30-35 * 45-50 * 80-85 cm), jonka kylkiin on maalattu suurin merkein omistajansa shikona ja jossa hänen tsukebitonsa säilyttävät hänen tärkeimpiä varusteitaan (mawashi(t), kesho-mawashi(t), vaihtovaatteet, pyyhkeet, välipalat, juomapullot, kirjat jne.); shin-juryolle ostavat ensimmäisen akenin ne hänen dokiseinsa jäsenet, jotka yhä itsekin jatkavat uraansa; nykyään akeneja tekee enää yksi kiotolainen käsityöläinen, ks. shibugami, furoshiki
Bankazu mo torisusumimashitaru tokoro, kataya <shikona 1>, konata <shikona 2>, kono sumo ichiban nite, senshuraku (ni gozarimasu), tategyojin ilmoitus yleisölle siitä, että alkamassa oleva torikumi on honbashon viimeinen; ni gozarimasu jätetään joskus lausumatta, ks. edellinen termi
dohyo, varsinaisesta turnausdohyosta puhuttaessa yobidashien valmistama n. 30-tonninen, 540*540-senttinen ja 60 senttiä korkea, hiekoitetusta savesta valmistettu upotettujen hyojen reunustama pyhä areena tsuriyanen alla, jolla torikumit käydään; joskus termiä käytetään erheellisesti dohyon reunuksesta, tawarasta, ks. Arakawa, Arakida, toku-dawara, kengamine, fumi-dawara, joubu-dawara, kado-dawara, soto-dawara, janome, dohyo-matsuri, nijuudohyo
dohyo-matsuri, vuoden 2000 Natsu Bashosta lähtien yleisölle avoin seremonia aamukymmeneltä shonichia edeltävänä lauantaina, jossa toinen tategyoji, makuuchi-kaku ja juryo-kaku pyhittävät dohyon, jonka keskelle kaivetaan neliönmuotoinen, n. 15 senttiä syvä kolo, jonne pannaan pestyä riisiä, Torreya nucifera-puun pähkinöitä, suolaa, kalmari, levää ja kastanjoita (shizumemono)
fumidashi, yksi viidestä tapauksesta, joissa rikishi menettää torikumin ilman aitensa aloitteellisuutta; vuosituhannen vaihteesta lähtien virallinen ja säälittävä shobu-kekka, jossa voittanut aite ei osoita aloitteellisuutta vaan fumidashi johtuu häviävän rikishin omasta virheestä tai alistumisesta, vrt. isamiashi, okuriashi, tsukite, tsukihiza, koshikudake, kabai-te, ks. hakite
fusa, tsuriyanen kulmista väli-ilmansuuntien mukaisesti 212 cm:n korkeudessa riippuvat 230-senttiset ja 25-kiloiset, eriväriset koristesolmukkeet, jotka symboloivat neljää vuodenaikaa ja neljää jumalaa, jotka suojelevat dohyon koskemattomuutta; syyskuuhun 1952 asti tsuriyanea kannattelivat shihon-bashirat; kieliopillisesti oikea muoto sanasta on fusa, joka muuttuu busaksi etuliitteen myötä, ks. aka-busa, ao-busa, kuro-busa, shiro-busa, mizuhikimaku, agemaki
hansoku, torikumissa kielletyt otteet ja tapahtumat, joiden käyttö tai tapahtuminen johtaa välittömästi kuroboshiin; iskut nyrkillä, aiten sormien taittaminen luonnottomaan asentoon, tahallinen hiuksista vetäminen, yhtäaikainen isku avokämmenillä aiten molempiin korviin, pureminen, silmien tahallinen sorkkiminen, ote mawashin pystysuorasta osasta sagarin läpi, aiten kuristaminen (vrt. nodo-wa), potkut polven yläpuolelle ja mawashin aukeaminen, ks. fujomake, morodashi
hira-gumo, "matala hämähäkki", toinen vanhoista shikinihairu-tyyleistä, joiden kesken ei enää tavata tehdä erotteluja; hira-gumossa rikishin tavoitteena on laskea kehonsa mahdollisimman alas, jotta hän tachiaissa voisi kohdata aitensa alhaalta ylöspäin, joka suunta usein saa aiten painopisteen siirtymään tälle epäedullisesti ylemmäs; hira-gumoa käyttivät aikanaan moto-yokozunat Terukuni ja Maenoyama, nykyään ajoittain vain Asanowaka, vrt. koma-inu, ks. hanmi-shikiri
honbasho, nyttemmin kuusi vuosittaista suurturnausta, joiden perusteella rikishien arvot määräytyvät ja jotka alkavat parittoman kuukauden toisena sunnuntaina lukuunottamatta heinäkuista Nagoya Bashoa, joka alkaa kuun ensimmäisenä sunnuntaina, ks. shonichi, nakabi, senshuraku, ottelupäivät, joban, chuban, shuban, chiho-basho
kaeri, rikishin arvoon lisättävä etuliite, joka osoittaa, että rikishi palaa divisioonaan, josta hän on aiemmin pudonnut; esim. kaeri-juryo Fictinoyama on juryo-divisioonassa aiemmin otellut rikishi, joka on välillä pudonnut alempaan makushita-divioonaan, mutta noussut takaisin juryoon; mikäli hän ei uudelleen putoa makushitaan vaan säilyttää paikkansa juryossa, ei häntä enää seuraavassa honbashossa kutsuta kaeriksi, vrt. shin, ks. sai
kanreki yokozuna dezuiri, huippurikishille korkeat 60 vuotta täyttävän yokozunan esittämä dohyo-iri-seremonia, jossa hän käyttää samaa gataa kuin aktiiviaikoinaankin pitäen yllään punaista tsunaa; vain kourallinen kanreki yokozuna dezuirejä (Tachiyama 1937, Tochigiyama 1952, Tsunenohana 1956, Tochinishiki 1985, Wakanohana I 1988, Taiho 2000 & Kitanofuji 2002) on toistaiseksi suoritettu, ks. shiranui-gata, unryu-gata
mawashi, (dohyo mawashi), desheillä yhdestä mustasta puuvillaisesta, sekitoreilla silkkisestä, yksivärisestä kangaskappaleesta taiteltu nelisenkymmentä senttiä leveä otteluvyö, jonka viralliset värit ovat musta, tummansininen ja tumma purppura, mutta tätä sääntöä ei oikeastaan sovelleta muutoin kuin siten, ettei mawashi saa olla liian vaalea; toisaalta jopa hopeisia mawasheja käytetään nykyään, ks. sagari, kesho-mawashi, keiko mawashi, tsukebito, shimekomi, mae-mitsu, yoko-mitsu, tate-mitsu, maebukuro, mae-tatemitsu, ato-tatemitsu
sanyaku, alunperin yhteisnimitys ozekin, sekiwaken ja komusubin arvoille, mutta nyttemmin ozeki usein ymmärretään erityisen korkeaksi arvoksi, jota ei enää monissa yhteyksissä ymmärretä sanyakuun kuuluvaksi; toisaalta sanyakua käytetään usein yleisnimityksenä kaikille maegashiraa ylemmille arvoille (yokozuna, ozeki, sekiwake, komusubi), vrt. yonyaku
sengoku jidai, ajanjakso, jonka kuluessa ozumossa ei ole selkeästi muita rikishejä voimakkaampaa joukkoa tai jopa yhtä ainoaa rikishiä, joka hallitsisi selkeästi honbashoja ja nousisi ennen pitkää korkeimpiin arvoihin; esim. 1990-luvun alkuvuodet, jolloin Chiyonofuji, Hokutoumi, Onokuni ja Asahifuji olivat jo taantumassa, mutta Akebono ja Takanohana eivät vielä olleet murtautuneet lopullisesti huipulle
tozai, tapa jakaa rikishien arvot kahtia itä-länsi-jaottelun perusteella siten, että itää pidetään arvostetumpana, vuoteen 1931 asti higashi- (itä-) ja nishi- (länsi-) rikishejä oli honbashossa aina sama määrä, nyttemmin higashi-puolen rikishejä saattaa olla makuuchi-divisioonassa kaksi enemmän, ks. haridashi, sei, mai-me, shitaku-beya, dohyo-iri, hidari-gata, migi-gata
tsukihiza, yksi viidestä tapauksesta, joissa rikishi menettää torikumin ilman aitensa aloitteellisuutta; dohyota koskettava ja kuroboshin tuottava polvi, vuosituhannen vaihteesta lähtien virallinen shobu-kekka, jonka käytön edellytyksenä on se, ettei voittanut aite osoittanut aloitteellisuutta vaan tsukihiza johtui häviävän rikishin omasta virheestä, vrt. tsukite, koshikudake, kabai-te, ks. hakite, fumidashi
tsukite, yksi viidestä tapauksesta, joissa rikishi menettää torikumin ilman aitensa aloitteellisuutta; dohyota koskettava ja kuroboshin tuottava käsi, vuosituhannen vaihteesta lähtien virallinen shobu-kekka, jonka käytön edellytyksenä on se, ettei voittanut aite osoittanut aloitteellisuutta vaan tsukite johtui häviävän rikishin omasta virheestä, vrt. tsukihiza,kabai-te, ks. hakite
tsuriyane, dohyon ylle ripustettu shintotemppelin kattoa muistuttava alumiininen, seetri-, mänty- ja zeikovapuinen noin kuusi tonnia painava rakennelma, joka on ripustettu kattoon kahdella noin tuuman vahvuisella kaapelilla, ks. busa, man-in onrei, mizuhikimaku, agemaki, shihon-bashira
yagura, honbasho-areenan ulkopuolelle aiemmin seetritukeista ilman nauloja ja nyttemmin teräksestä rakennettu n. 16-metrinen torni, jonka sivulle on ripustettu kulloinkin voimassaoleva banzuke (ns. ita-banzuke) ja jonka huipulla on taikorumpu, jolla yleisöä kutsutaan seuraamaan päivän otteluita, ks. nobori, Sumida, yose-daiko, hane-daiko, ichiban-daiko, niban-daiko
yokozuna, "vaakasuora köysi", suurmestari, myyttinen, korkein ja samalla ainoa menettämätön arvo, jonka rikishi voi saavuttaa voittamalla ozekin arvossa kaksi perättäistä honbashoa tai muutoin saavuttamalla erinomaisia tuloksia ja josta hän on velvollinen luopumaan heti kun ei enää pysty tuottamaan arvolleen kunniaa uhalla, että muutoin menettää kasvonsa; arvo eriytyi ozekin arvosta ja sen katsotaan yhä olevan tietyllä tapaa ozekille johdannainen (ks. yokozuna-ozeki); ensimmäisen kerran yokozunan arvo merkittiin banzukeen toukokuussa 1890 yokozuna Nishinoumi I Kajiron vaatimuksesta, ks. tsuna, hinkaku, dai-yokozuna, meijin-yokozuna